Joka kesä on ollut suunnitelmissa jatkaa betonihommia. Kirjoissa, lehdissä ja palstoilla on esitelty aivan ihania itse tehtyjä ruukkuja - pienempiä ruukkuja ja tosi vaativia, isoja valutöitä. Nyt löysin myös facebookin harrastajaryhmät, joista löytyy paljon ideoita ja neuvoja aloittelijalle. Nyt on kovasti muodissa erilaiset kuorrutustyöt. Pitsiliinoja ja froteepyyhkeitä roikutetaan alassuin, kuorrutetaan ja saadaan aikaan erilaisia röpelöisiä betoniruukkuja. Monet tuntuvat käyttävän valmiita muotteja, töitä maalataan tai päällystetään decoupage-tekniikalla tai valmiita esineitä, koreja, pehmoeläimiä jne. vain kuorrutetaan löysällä massalla.
Yhden pussillisen valmisbetonia olen nyt saanut käytettyä ja massa meni melkein kokonaan tähän isoon (halkaisija noin. 65 cm) vatiin, joka sai sisälleen kuvion vanhasta pitsiliinasta. Tein sen samalla tekniikalla kuin raparperinlehtialtaan eli muovin päälle kasa multaa, sen päälle taas muovi ja öljytty pitsiliina, jonka päälle lapoin massaa. Oli tosi vaikea arvioida massan paksuutta. Yllätys oli, että liina irtosi hieman kosteasta pinnasta tosi hyvin. Annoin altaan kuivua hyvin ja tein kivimaaleilla pintaan vähän siniharmaata patinaa.
Aion vielä jatkaa betonihommia, sillä armoton betonoosi on nyt iskenyt, paluuta ei enää ole. En halua käyttää valmismuotteja, enkä tee noita röpöjä kuorrutusjuttuja. Suunnitelmissa on valaa yksinkertaisia ulkoruukkuja, joissa betonin rouhea materiaali saa näkyä ja tuntua. Ehkä käytän vastapainona herkkiä luonnonkuvioita ja vanhoja pitsejä. Olisi mukava jos joku iso ruukku saisi myös kauniin sammalpinnan. Ehkäpä vielä tälle kesälle ehdin valaa muutaman ruukun. Yksi valmisbetonisäkki ei kyllä riittänyt yhtään mihinkään ja valmistelutkin olivat aika työläät, joten mitään tehtailua en aloita - vähän kerrallaan tutustun tähän mielenkiintoiseen materiaaliin.
